Olen juonut aivan liikaa kahvia, joten seuraava teksti on hieman katkonainen ja täynnä lentäviä ajatuksia ilman sen kummempaa sisältöä.
Tämä deittailu on kyllä vallan uuvuttavaa puuhaa, ja nimenomaan henkisesti. Tässähän nyt siis kävi niin, että mätsäsin tinderissä kahden hyvän tyypin kanssa. Kävin molempien kanssa ulkona ja kuinka ollakaan, ensimmäinen mätsi vei voiton. Tämä Muusikoksi nimittämäni tyyppi on aivan mahtava! Ensimmäiset treffimme olivat mukavat, viiniä ja rupattelua kahdessa eri kuppilassa. Sen sijaan tämän toisen tyypin kanssa päädyimme minun luokseni jo ensimmäisten treffien päätteeksi, mikä kyllä näin jälkikäteen ajateltuna oli harvinaisen typerää, mutta toisaalta taas nautin siitäkin illasta todella paljon enkä sinänsä kadu sitä. Olisin vain voinut olla järkevämpi, that's all. Mutta Muusikon kanssa olemme tutustuneet melko iististi toisiimme rupattelemalla paljon. Pientä vihjailua ja kiusoittelua on ollut ilmassa juuri sopivasti.
En varmaan koskaan osaa ottaa vastaan kehuja itsestäni saati opi pitämään itseäni mielenkiintoisena. Muusikko on kuitenkin aidosti kiinnostunut siitä mitä teen ja pitää minua omien sanojensa mukaan kuumana. Olen kovin iloinen siitä miten hän ajattelee minusta, mutta se tuntuu samaan aikaan todella hassulta. Samaan aikaan mietin, että voisiko tämä tyyppi olla sellainen, joka tuli elämääni jäädäkseen? Voisiko hän ajatella minusta näin vielä pidemmänkin aikaa, vai ghostaako hän jossain kohtaa pois sanomatta sanaakaan? Olen aivan liian skeptinen miettimään näitä asioita. En toisaalta tahdo edes ajatella tätä juttua pidemmälle, sillä enhän itsekään vielä tiedä mikä on lopullinen mielipiteeni Muusikosta. Toki olen todella ihastunut ja äärimmäisen kiinnostunut hänestä ja hänen työstään, mutta lopulta olemme nähdeet vasta vain kerran ja jutelleet kaksi viikkoa. Eli eipäs nyt hoppuilla ja mennä asioiden edelle.
Katselin tuossa viime viikon SuomiLovea ja siellä tuli vastaan Mikko Harjun Sinä riität-kappale. Sen kappaleen kertsi kosketti todella paljon.
"Sinä riität, olet kaunis juuri noin. Ja sä löydät vielä jonkun, joka ei koskaan mene pois."
Niin. Sitä päivää odotellessa. Olen edelleenkin todella valmis asettumaan aloilleni ja jakamaan elämäni aidosti toisen ihmisen kanssa. En nauti tästä deittailukulttuurista enkä etenkään tinderistä, vaikka sitä kautta olenkin tavannut muutamia ihania ja upeita ihmisiä. Haluaisin rakentaa oman kodin ja vähitellen oman perheen toisen ihmisen kanssa. Ehkä tässä on se ihminen? Kuka tietää. Aika näyttää.
Juuri nyt odotan huomista ja mahdollisuutta käpertyä ensimmäistä kertaa Muusikon kainaloon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti