Onko mitään ihanampaa kuin se, että toinen sanoo puoliltaöin hyppäävänsä kohta junaan ja tulevansa luokse. Kyllä siinä sydän sykkii aika lujaa. Ja voi kuinka mielelläni olisin ottanut hänet tänne, mutta onneksi molemmat osasivat pitää päänsä kylmänä.
Näitä hetkiä soisin tulevan lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti