Joskus sen ensimmäisen kerran voisi jättää väliin. Tuli nimittäin ensimmäistä kertaa otettua katumuspilleri. *Saatana* Mutta eipä sillä, mitään en kadu! Etenkään tämän aamun jälkeen... Täydellisin sunnuntaiaamu pitkään pitkään aikaan! Tämän miehen kanssa on niin helppo olla. Toivon, että tämä kitarapoju olisi tullut elämääni jäädäkseen. Sovimme nimittäin, että katsomme nyt rauhassa, josko tämä meidän välinen juttumme lähtisi rullaamaan. Rauhassa, ei kiireellä. Tutustumme toisiimme ja kokeilemme miten saisimme arkemme sopimaan yhteen. Sain mielenrauhan, kun puhuimme tästä. Nyt voin luottaa, että tässä ei ole mitään muuta meneillään. On vain me kaksi ja kiireettömyys.
Olen onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti